Search
  • Petra Kankare

Seksuaalikasvatuksesta

Aidan matalin kohta ei enää houkuta. Viime vuosikymmenelläkään nuorien tietotaito seksuaalisuudesta ei ollut riittävää tai seksuaalikasvatuksen tavoitteiden mukaista. Tammikuussa minä ja noin 30 muuta energistä ja motivoitunutta ihmistä päättivät aloittaa seksuaalikasvattajan opinnot. Jokainen omanlaisensa persoona taustoineen ja kokemuksineen on päättänyt antaa kaikkensa ja olla osaltaan muutosvoimana kohti parempaa tulevaisuutta, jossa nuoret saavat parasta mahdollista seksuaalikasvatusta.


Onhan seksuaalikasvatus ihmisoikeus. Se tulee aloittaa vauvaiästä lähtien. Pienten lasten seksuaalikasvatuksen kohdalla käytetään myös ilmaisua kehotunnekasvatus. Perinteisesti seksuaalikasvatuksen on ajateltu sisältävän seksuaaliterveyden, kehon kehityksen ja lisääntymisen käsittelyä. Todellisuudessa se sisältää lisäksi seksuaalioikeuksien, rajatiedon, moninaisuuden, normien, läheisyyden ja seksuaalisen nautinnon sekä tunteiden ja itsetunnon teemoja.


Yksi isoimpia ongelmia on kuitenkin se, että seksuaalikasvatuksen taso vaihtelee valtavasti. Joskus jopa opettajan mukaan. Opetussuunitelmassa on selkeät ohjeet siitä, millaista seksuaalikasvatusta tulisi antaa, mutta käytännössä se jää puolitiehen. Syynä matalan tason kasvatukseen ovat puutteet opettajan koulutuksessa, johon ei sisälly riittävää seksuaalikasvatuksen käsittelyä. Opettajat kokevat, että he pystyvät opettamaan esimerkiksi biologisia asioita, mutta eivät niinkään puhumaan seksistä, seksuaalisuudesta tai nautinnosta.


Seksuaalikasvatusta eivät anna kuitenkaan vain opettajat, vaan myös vanhemmat, sukulaiset, terveydenhuollon ammattilaiset, muut lapset ja nuoret sekä media ja kulttuuri ympärillä. Ne kasvattavat ja vaikuttavat siihen, miten lapset ja nuoret suhtautuvat seksuaalisuuteen, sukupuoliin, kehoihin ja kosketukseen. Seksuaalisuus ei siis ole ihmisistä tai kulttuurista irrallinen osa, vaan se on jatkuvasti läsnä meissä ja ympärillämme.


Vuonna 2019 Suomessa julkaistiin väitöskirja, jossa tutkittiin useamman eri sukupolven suomalaisten kokemuksia pornon kuluttamisesta nuorena. Tärkeä loppupäätelmä väitöskirjassa on se, että yleensä aikuisen reaktio eli niin sanottu kiinni jääminen pornon katsomisesta on ollut traumaattisempi kuin itse pornografinen sisältö, joka on voitu nähdä jopa positiivisena kokemuksena.


On siis aika lopettaa kiertoilmaukset, punastelu ja seksuaalisten aiheiden välttely. Sen sijaan tulee suhtautua rauhassa ja harkiten lapsen tai nuoren kehoon tutustumiseen tai seksuaalisiin kokeiluihin. Aikuisen tulee tarjota järkytyksen, vihan tai häpeän tunteen sijaan asiallista tietoa sekä ennen kaikkea pysähtyä lapsen tai nuoren pariin ja kysyä, miten hän itse asiat kokee tai tilanteen tulkitsee. On tärkeää tiedostaa, ettei ole mahdollista päättää olla antamatta lapselleen seksuaalikasvatusta, sillä kaikki reagointi ja tapa suhtautua asioihin – myös vaikeneminen – kasvattavat.


Seksuaalikasvatusta ei kannata vetää lonkalta, sillä silloin se värittyy usein tiedostamattomilla omilla asenteilla, arvoilla ja häpeäpisteillä. Hyvä seksuaalikasvattaja aloittaa työn tutustumalla itseensä ja kyseenalaistamalla omat käsityksensä. On hyvä miettiä, millaista seksuaalikasvatusta ja arvokasvatusta on itse saanut. Sekä pohtia, miten suhtautuu omaan kehoonsa, seksuaalisuuteen, seksiin, ruumiin eritteisiin, ihmissuhteiden muotoihin, sukupuoliin, seksiakteihin, seksuaalisiin vähemmistöihin ja niin edelleen. Koskaan ei ole liian myöhäistä tutustua itseensä tai hankkia tietoa ja oppia uutta.


Näen suomalaisen seksuaalikasvatuksen tulevaisuuden valoisana. Ylipäätään julkisessa keskustelussa puhutaan nykyään avoimesti seksuaalisuudesta sekä myös seksuaalikasvatuksen teemat nousevat esille tasaisin väliajoin. Olen osaltani mukana tässä matkassa kohti parempaa seksuaalikasvatusta, ja etsimässä sitä aidan korkeinta kohtaa, sillä seksuaalikasvatuksen määrästä tai laadusta ei voi tinkiä!





Ahtola, Anni, Tiia Forsström, Tommi Paalanen, ja Sexpo. Nautinnon Aika. Helsinki: Into, 2019.


Kihlström, Marja. Oikeilla nimillä: Seksuaalikasvatusopas aikuisille. Helsinki: Kosmos, 2020.


Mäkinen, Anna ja Teikari, Kirsti. Luokanopettajan valmiudet seksuaalikasvatukseen. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2013.


Spisak, Sanna. Porn and norms: Pornography and normative notions of gender, love, sex and relationships in the sexual narratives of Finns on their adolescent. Väitöskirja, Turun yliopisto, 2019.




114 views0 comments

Recent Posts

See All